Matoja nolla

Matoja nolla

Matoja nolla

Lemmikkien rutiinimadotuksesta on luovuttu, mutta tilannekohtaisesti lääkekuurit ovat edelleen välttämättömiä.

Tarvitsevatko kissat ja koirat matolääkitystä?

Koirien ja kissojen rutiinimadotuksista eli sisäloishäädöistä on tarpeettomina luovuttu. Silti osa ihmisistä madottaa eläinperheenjäsenensä edelleen säännöllisesti kahdesti vuodessa. Rutiininomaisen madotuksen sijaan loistilanteen voi halutessa tutkituttaa lemmikin ulostenäytteestä.

Lemmikinomistaja saattaa ymmärtää rutiinimadotuksista luopumisen niin, ettei eläintä tarvitse madottaa lainkaan. Kissoja ja koiria madotetaan edelleen, mutta ei kaikkia yhden ja saman ohjeen mukaan. Eläimen elinympäristö, käyttötarkoitus ja ikä vaikuttavat siihen, tarvitaanko matolääkettä.

Miksi rutiinimadotuksista on luovuttu?

Säännöllinen madotus ei ehkäise sisäloistartuntoja, ja yhdellä lääkkeellä rutiinisti madottaminen on hyödytöntä. Eri lääkkeet vaikuttavat eri kasvuvaiheessa oleviin loisiin ja loislajeihin.

Koirien ja kissojen elinympäristö on muuttunut sisäloisille vähemmän suotuisaksi. Ne voivat saada sisäloisia, kun ne syövät muiden eläinten ulosteita, raakaruokaa tai esimerkiksi pikkujyrsijöitä. Suomessa aiempaa useampi kissa ja koira elää kaupungissa, kissat ovat sisäkissoja ja kummatkin syövät valmisruokaa.

Tarpeettomasta matolääkkeestä ei ole eläimelle haittaa, mutta ei myöskään hyötyä. Se saattaa lisätä riskiä sisäloisten kehittää vastustuskykyä matolääkkeille.

Milloin koira ja kissa tulee madottaa?

Ulkona vapaasti liikkuva, jyrsijöitä saalistava kissa tai koira sekä metsästyskoira madotetaan säännöllisesti: ulkokissa voi tarvita jopa kymmenen matokuuria vuodessa.

Kantavat nartut ja pikkupennut madotetaan oman ohjelmansa mukaan: pentuajan madotus vaikuttaa merkittävästi koiran myöhempään vastustuskykyyn sisäloisia vastaan.

Ulkomailta tuleville ja ulkomailla esimerkiksi näyttelyissä matkustaville eläimille on omat loishäätövaatimuksensa. Eläinlääkäri kertoo omalle lemmikille oikean madotusaikataulun ja -valmisteen.

Eläin tarvitsee matolääkkeen, jos sillä epäillään sisäloistartuntaa. Madottaminen tehdään yhteistyössä eläinlääkärin kanssa, jotta mahdolliset muut samalla tavalla oireilevat sairaudet eivät jää huomaamatta. Epäily varmennetaan ulostenäytteestä.

Osa loisista tarttuu myös, kun koirat nuuskivat toisiaan ja haistelevat suun ja peräaukon limakalvoja. Useamman koiran talouksissa kaikki koirat madotetaan, vaikka vain yhdellä olisi oireita.

Mistä tietää, onko lemmikillä matoja?

Ripuli, oksentelu, ruokahaluttomuus, väsymys ja turkin huono laatu ovat tyypillisiä sisäloistartunnan oireita. Aikuisella koiralla ja kissalla sisäloistartunta voi olla oireeton.

Koirien ja kissojen sisäloiset ovat mikroskooppisen pieniä matoja ja alkueläimiä, kuten suolinkainen, heisimato, hakamato ja giardia. Niiden munia ei voi havaita paljaalla silmällä. Ainoa tapa varmistaa tartunta on tutkia ulostenäyte laboratoriossa.

Ulostetutkimuksen avulla voidaan määrätä varmasti tehoava lääke ja välttää turha, laajakirjoisten lääkkeiden käyttö.

Mitä haittaa sisäloisista on?

Aikuiselle perusterveelle koiralle ja kissalle ei sisäloisista ole välttämättä mitään haittaa, mutta osalle ne aiheuttavat esimerkiksi ruoansulatuskanavan oireita ja anemiaa. Pennulla sisäloiset haittaavat kasvua ja heikentävät rokotteiden tehoa.

Eläimen sisäloiset voivat siirtyä ihmiseen suoraan sekä veden välityksellä. Alkueläin giardia on merkittävä vesivälitteisen ripuliepidemian aiheuttaja.

Miten saan lemmikin ottamaan matolääkkeen?

Koirille ja kissoille tarkoitetut matolääkkeet ovat tahnoja ja tabletteja. Tahnan voi levittää sormella posken sisäpuolelle. Osa tableteista on maustettu esimerkiksi liha-aromilla, jolloin eläin ottaa lääkkeen mieluummin. Tabletin voi piilottaa herkkupalaan. Koiran kiinnostus herkkuun kasvaa, kun sen saa ensin pari palaa pelkkää herkkua ja herkun ja lääkkeen yhdistelmän vasta niiden jälkeen.

Kissoille löytyy apteekista myös helppokäyttöinen, iholle annosteltava matolääke. Se kannattaa laittaa kissan niskaan illalla ja pitää kissa yön ajan erillään lapsista ja perheen muista lemmikeistä, kunnes lääkkeenantokohta on kuivunut.

Miten sisäloistartuntaa voi ehkäistä?

Sisäloisia voi ehkäistä keräämällä koiran jätökset ja hävittämällä ne sekajätteenä. Koiralle kannattaa opettaa, ettei se saa juoda vettä lätäköistä eikä syödä maasta mitään: maaperässäkin voi olla sisäloisia. Myös raakaruokinta on riski. Raaka järvikala ja kypsentämätön liha voivat sisältää sisäloisia.